RV 36: sairaalakassin pakkausta ja alitajuinen viivytystaistelu

Tänään tuli täyteen 36 raskausviikkoa. Olen ollut koko viikon jumissa. Kerään tavaroita ja pakkaan ne kassiin, kirjoitan listoja jo pakatuista ja vielä ostoslistalla olevista, puran jo pakkaamani tavarat ja järjestän ne uudestaan, teen listoihin lisäyksiä, pakkaan kassin vain purkaakseni sen taas, yliviivaan tavaroita listalta, järjestelen kamoja pinoihin ja pakkaan vielä kerran. Aaaaargh. Epäilen, että vaiva on henkistä laatua.

Aloitin synnytyskamojen pakkailun pikkuhiljaa, kun täynnä oli 34 viikkoa (koska Terveyskirjaston mukaan synnytystä ei yritetä noilla viikoilla enää estää, eli vauva on riittävän kypsä syntymään). Ajattelin, että jos vauva päättää tulla arvioitua aikaisemmin, olen valmis lähtemään – kunhan saan sairaalakassin pakattua. Minä todella kuvittelin olevani valmis, mutta enpä taida ollakaan. Luulen, etten ole saanut kamoja kasaan, koska yritän alitajuisesti viivyttää laitokselle lähtöä.  Ihan kuin sitä vauvaa kiinnostaisi, että onko mulla hammasharja ja puhtaat kalsarit mukana.

Viikonloppuna tajuntaani iski, että laskettuun aikaan on oikeasti enää kuukausi. KUUKAUSI. Viikon päästä vauva lasketaan täysiaikaiseksi. Mitä tahansa voi tapahtua milloin tahansa. Lähtö voi tulla tänään, tai huomenna. Olenko sittenkään valmistautunut tarpeeksi? Entä jos emme ehdikään synnytyssairaalaan tutustumiskäynnille? Turvakaukalon telakkakin on kiinnittämättä, ja hoitopöydän alusta ostamatta. Synnytystoivelistakin on vielä keskeneräinen, puhumattakaan kellarin sähkötöistä.

Niin. Lähtö voi tulla ensi yönä. Tai sitten lyllerrän puolentoista kuukauden päästä siivousrätti kourassa, ähellän löylyissä ja vonkaan Ukkoselta sääliseksiä. (Tiedättehän, kolmen S:n kotikonstit. Neljäs on kuulemma siideri.)

Mitä synnytykseen mukaan – sairaalakassin sisältö

Päätin ottaa itseäni niskasta kiinni. Nyt pakataan se sairaalakassi vaikka hermo menis. Ja mitäs sinne pitikään laittaa? Meille on jostain (olettaisin että neuvolasta) ilmaantunut jo kolme TAYS:n "Ota mukaan" -listaa, jokainen vähän erilainen. Lisäksi olen lukenut ainakin miljoona (no okei, kymmenen) blogikirjoitusta ja yrittänyt miettiä, mitä saattaisin laitoksella kaivata. Yhteen ynnättynä lista näyttää tältä (sairaalan ohjeet vahvennetulla fontilla):

• Neuvolakortti. Meillä on käytössä sähköinen versio: kirjoitin sähköisen palvelun tunnukset puhelimeeni, jos niitä sattuu tarvitsemaan ja mulle iskisi salasanamuistinmenetys.
• Kolikoita välipala-automaattia ja pysäköintiä varten. Jotenkin ahdistaa pelkkä ajatuskin siitä, että lähteissä kaivellaan taskunpohjia tai huomataan vasta parkkiksella ettei meillä ole parkkirahaa. Välttääkseni ylimääräisen stressin kippasin siis kaikki kolikkopurkin 20-senttisiä suuremmat kolikot valmiiksi pussiin. 
• Kamera. Lähtiessä pitää muistaa vielä tarkistaa, että laturi on mukana ja kuvat siirretty muistikortilta koneelle. 
• Musiikkia. Läjäsin hyvin sekalaisen setin musiikkia – mitä ihmettä ihmisen tekee mieli kuunnella synnyttäessään? Jazzia avautumisvaiheeseen ja punkkia ponnistusvaiheeseen? Ehkäpä annan Ukkosen yllättää. Täytyy hakea vielä autosta pitää kaikkein mieluisimmat levyt.
• Mahdolliset lääkkeet.
• Eväitä ainakin tukihenkilölle. Päätin haluta mukaan ainakin oman vesipulloni, mehua, mehukeittoa, välipalakeksejä ja pähkinöitä. Bongasin mehuhyllyllä myös palautumisjuomaa ja voisihan sitäkin testata. Nämä pakkasin jo kassiin, ne säilyy toukokuulle ja sinne asti en kyllä synnytystä odottele. Mukaan tarttui myös ruissipsejä. Kurkkupastilleja pitää olla aina mukana. Kun lähtö tulee, voisi kassiin lisätä vielä jugurtteja, hedelmiä ja suklaata sekä Ukkoselle energiajuomaa ynnä haluamiaan tukevampia eväitä, vaikka voileivät. Suklaata ei kannata vielä ostaa, jostain syystä sillä on taipumusta säilyä meillä huonosti..?
• Omat helposti puhdistettavat sisäkengät (myös) tukihenkilölle. Yhdessä TAYS:n lapussa sanotaan että molemmille, muissa puhutaan vain tukihenkilön sisäkengistä – päätin hommata varalta itsellenikin sisätossut. Onhan se mukavampaa köpötellä oman maun mukaisissa töppösissä, etenkin jos villasukat tuntuu liukkailta sairaalan lattioilla. Ja kaupasta löytyikin niin päheet tiimikengät etten kestä!

Meidän tiimi synnyttää samis-Sauleissa! Mua alkoi kaupassa niin hirveesti naurattaa ajatus meistä synnärillä samanlaisissa tossuissa, että ne oli ihan pakko hankkia. Mukana myös kolikot, kamera ja CD-levyjä sekä vesipullo, monenlaisia mehuja, vadelma- ja mustikkasoppaa sekä naposteltavaa. Nopeasti pilaantuvat (tai ennenaikaisesti katoavat) eväät napataan mukaan vasta lähtiessä.

• Hygieniatarvikkeet. Pakkasin normaalistikin reissussa mukana kulkevat kamat eli hammasharjan ja -tahnan, saippuan jolla voin pestä niin nassun kuin tukankin, dödön, kasvovoiteen, huulirasvan, hiusharjan, pompuloita ja meikkipussin. Lisäksi otan mukaan siteitä ja lanoliinivoidetta (näitä on monet äidit suositelleet pakkaamaan matkaan, jälkivuotoa ja imetyksestä kipeytyviä rintoja ajatellen).

Beauty Boxin sisältö lähtövalmiina: perussetti + lanoliinivoide ja siteet.

• Sopivat liivit, liivinsuojukset ja alusvaatteet. Olen käyttänyt pehmoisia imetysliivejä jo useamman viikon, kun tavalliset alkoi ahdistaa. Pakkasin mukaan parit erilaiset liivit, josko niistä edes toiset olisi sopivat myös maidon noustua. Kestoliivinsuojia mulla oli jemmassa aika monet jo ennestään, ja löysin meidän lähikaupasta niitä kohtuuhintaan vielä lisää - määrää on kyllä hankala arvioida mutta otetaan nyt reilusti ettei ainakaan heti lopu puhtaat kesken. Kertsejä vissiin löytyy sairaalastakin. 
• Voit halutessasi käyttää omia vaatteita (väljät ja joustavat paidat myös tukihenkilöllä helpottavat ihokontaktia). Ajattelin, että omissa vaatteissa olisi mukavampi olla eikä tuntuisi niin "potilaalta". Siksipä pakkasin mukaan legginsit ja mukavan väljän tunikan (niin pitkän että kärsii pyllistellä housuittakin), sukat, neuletakin ja villasukat sekä oman kylpytakkini. Mukana on myös varavaatekerta mikäli ekat sattuu sotkeentumaan – tai sitten voin napata kassista puhtaat kamppeet päälle synnytyksen ja suihkussa käynnin jälkeen.

Vaatteet synnytykseen ja sen jälkeiseen elämään: legginsit, tunikat, villasukat, neuletakki ja alusvaatteet + kestoliivinsuojat. Featuring pyykkipussi.

• Vauvan kotiinlähtötavarat: vaippa, jos käytät kestovaippoja; paita, potkuhousut, kangasmyssy; villanuttu ja -housut kylmänä vuodenaikana; villamyssy; makuupussi tai haalari; turvaistuin. Vauvan tavarat nostamme autoon jo kotoa lähtiessä, ne haetaan sieltä sitten kun niitä tarvitaan. Valitsin mahdollisimman pehmoisen kietaisubodyn ja puolipotkarit (varalta kaksin kappalein) sekä äitiyspakkauksen sukat ja tumput. Äitini neuloi vauvalle aivan ihanan villakerraston, johon kuuluu pipo, villasukat ja lapaset: ne lähtee ilman muuta mukaan! Mukana on myös kirpparilta löydetty silkkivillainen kypärälakki sekä vauvan toisen mummin lahjaksi antama supersöpö nallelakki. <3 Laitoin kovan pakkasen varalta mukaan myös äitiyspakkauksen toppatumput, vaikka ne näyttää kyllä aika valtavilta.. Mukana on myös pehmoinen fleecehaalari ja lämpöpussi kaukaloon. Katsotaan näistä sitten kelin mukaan sopiva kombo. Pakkasin mukaan myös muutamia harsoja, vaippoja ja villahousuja, mikäli tekee mieli kokeilla kestovaippailua jo sairaalassa. Jos tuntuu työläältä niin voidaan kyllä ihan hyvin käyttää sairaalan kertsejäkin, mutta onpahan autossa varalta mukana.

Vauvan kotiinlähtövaatteet, turvakaukalo ja lämpöpussi sekä kestovaippakassi.

Äitiyspakkauksen raitabody ja lahjaksi saatu Lupilun luomubody. Vihreät puolipotkarit on kirppislöytö – olen tuohon väriin aivan rakastunut! Harmaat puolipotkarit sain muistaakseni serkultani valtaisan vauvanvaatekasan mukana.

Yllä on siis lueteltuna sairaalan ohjeistamat kamat. Niiden lisäksi pakkasin kassiin vielä TAYS:n "ajatuksiani synnytyksestä" -lomakkeen eli synnytystoivelistan sekä synnytysvalmennuksesta  saadun vihkosen:  siitä löytyy mm. piirrokset akupisteistä ja synnytysasennoista sekä eri kivunlievitysten hyödyt ja riskit – eipähän tarvii laitoksella ulkoa muistella. 

Synnytyskamppeiden lisäksi pakkasin erilliseen kassiin vielä vaatteita sekä minulle että vauvalle kolmen vuorokauden tarpeisiin – toivon, että pääsisimme potilashotelliin ja siellä ollaan omissa vaatteissa, toki vauva saa olla pääosin vaippasillaan ihokontaktissa. Mukaan lähtee myös trikoinen kantoliina sekä kirja (sisko vinkkasi, että aika voi käydä pitkäksi jos vauva nukkuu paljon eikä itseä ollenkaan väsytä).

Valikoin vauvalle mukaan kaikista pehmeimmät vaatteet mitä kaapista löytyy. Nämä näyttäisi olevan myös vähän eri kokoisia ja mallisia, mikä on varmaan aivan hyvä juttu – yhtään kun ei voi vielä tietää että minkä mallinen ja kokoinen vauveli sieltä tupsahtaa!

Fisupotkarit on tuorein löytöni. Huomasin vasta kuvatessani että molemmat haalarit, potkarit ja housut on kaikki Pikkuset-merkkisiä.  Toinen body on äitiyspakkauksen Tutta ja toinen lahjaksi saatu luomupuuvillainen Lupilu. Pöllölakin Ukkonen toi tuliaisiksi vauvalle syksyiseltä ulkomaanmatkaltaan. <3

Nyt on pakattuna kaikki muu paitsi loput eväät, puhelimien laturit sekä Ukkosen vaihtovaatteet ja komeudenhoitovälineet. Rentoutumiseen ja kivunlievitykseen aion vielä varautua kauratyynyllä ja vartalovoiteella (aion kinuta jalkahierontaa). Pohdinnassa on myös TENS-laitteen hankinta tai vuokraus: laitteita on synnärilläkin, mutta olen ymmärtänyt, että sen käyttö kannattaisi aloittaa jo kotona mahdollisimman aikaisin. 

En keksi enää enempää – puuttuukohan tästä jotain oleellista? Olenko mä nyt valmis? Joko mennään? Ai ei vielä? No odotellaan nyt sitten vielä vähän. Kertokaa kun saa lähteä.

Huh. On siinä vaan melkoinen määrä tavaraa! Onkohan synnärillä matkatavaroiden painorajoitus niin kuin lentoyhtiöillä? En ehkä pääse lähtöselvitystä pidemmälle.

- meiramiina