keskiviikko 24. lokakuuta 2018

#kemikaalihaaste

YLE Akuutti haastoi vast´ikään kansalaisia vähentämään arkista kemikaalikuormaansa. Haasteaika oli ja meni, mutta ajatus jäi itämään. Lapsiperheessä aihe ei ole mitenkään vähäpätöinen – altistanhan omilla valinnoillani myös lapsen kemikaaleille. 

Mä olen aina ollut herkkä esim. voimakkaille hajuvesille ja tuoksukynttilöille, mutta raskauden myötä herkistyin entisestään. Olen ajatellut, että raskausajan herkistyminen on luonnon tapa kertoa odottajalle ja imettävälle, että turhia kemikaaleja on nyt syytä välttää. Nykyään nenääni häiritsevät myös liian voimakkaat pesuaineet: päätä alkaa särkeä ja silmiä kirvellä, henkeäkin vähän ahdistaa ja olo on tukala. Valitsen siis mieluusti ekoversion tai hajusteettoman tuotteen aina kun sellainen on saatavilla, ja miellän itseni melko valistuneeksi kuluttajaksi. 

Päätin kuitenkin tutkailla oikein kunnolla, että minkälainen onkaan meidän huushollin kemikaalikuorma. Ihan ekaksi tein YLE:n Kemikaalitestin. Tulos: "OK, olen keskinkertainen kemikaalikäpälä. Kemikaalikuormani on kohtuullinen, mutta saatan silti altistua päivittäin tuhansille haitallisille kemikaaleille." Oho. Miinusta tulee muoviastioiden käytöstä ja ruoan paistamisesta paistinpannulla. Äitinä onnistun paremmin: vauvan näkökulmasta täytetty testi antoi tulokseksi: "Loistavaa, olen tiedostava kemikaaliviisas! - - Altistut päivittäin enää vain muutamalle sadalle haitalliselle kemikaalille." Muutamalle sadalle?! Oikeesti?

Täytyy siis olla vielä monta asiaa, joissa voin pienentää kemikaalikuormaa. Ammattilaisen kolme helppoa vinkkiä arkeen ovat seuraavat:
  1. Kosmetiikka. Yhdessä kosmetiikkatuotteessa voi olla kymmeniä kemikaaleja, ja hajustetuissa tuotteissa niitä on erityisen paljon: tutki siis tuotteiden ainesosaluettelot, ja suosi tuotteita, joissa kemikaaleja on vähiten. Suosi hajusteetonta, ja vältä etenkin metyyli-isotiatsolinonia, joka on todettu erittäin allergisoivaksi.
  2. Keittiö ja ruoka. Käytä muoviastioita vain siihen tarkoitukseen, johon ne on tehty: tarkista merkinnät pakastamisesta, kuumentamisesta ja konepesusta. Älä käytä kertakäyttöiseksi tarkoitettua muovirasiaa ruoan säilytykseen. Älä käytä rikkinäistä, kellastunutta tai naarmuista muoviastiaa. Käytä lasista tai teräksistä juomapulloa.
  3. Tekstiilit. Pese uudet tekstiilit ennen käyttöä, jotta myös niissä olevat kemikaalit peseytyvät pois. Suosi Ökö-Tex-merkittyjä ja Allergiatunnuksen saaneita tekstiilejä.
Näistä ykkönen ja kolmonen toteutuvat meillä jo kohtalaisesti. Kosmetiikkaa mä käytän melko vähän, koska kaikki mitä laitan iholleni, on kohta vauvan suussa: hän maistelee kaikkea, myös äitin poskea, ja pienten sormien mukana suuhun kulkeutuu jos jonkinlaista mömmöä. Siksipä kotiäitinä ei tee mieli kosmetiikalla lotrata. Päivittäin käytössä ovat hammastahna ja dödö, parin päivän välein shampoo, hoitoaine ja kasvovoide. Ehkä kerran viikossa laitan lisäksi hiuspuuteria, meikkivoidetta, ripsiväriä, poskipunaa ja huulirasvaa, joskus juhliessa enemmänkin meikkiä sekä muotovaahtoa ja hiuslakkaa. 

Vauvan iholle ei juuri muuta laiteta kuin peppua pyyhkiessä kosteuspyyhkeen ainesosia: naamaa niillä ei koskaan pyyhitä, eikä noin pienen pesemiseen tarvita shampoota tai suihkushampoota. Rasvaa tai talkkiakaan emme ole kokeneet tarpeelliseksi, kun iho on pysynyt kunnossa ilmankin. Peppupyyhkeet ovat hajusteettomia ekoversioita, mutta käsi sydämelle: enhän mä oikeasti tiedä, mitä ne sisältävät. Olisi siis syytä tarkistaa, mitä virkaa toimittavat gluconolactone, potassium sorbate, propanediol, sodium benzoate, caprylyl/capryl glucoside, maltodextrin, aloe barbadensis leaf juice, chamomilla recutita flower extract, calcium gluconate ja citric acid.

Muovisia rasioita meillä käytetään melko paljon. Pääosin ruokaa säilytetään elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa rasioissa, mutta marjasatoa saatamme pakastaa myös vanhoissa jäätelö- tai keksirasioissa. Siitä olen tarkka, ettei mikroon laiteta muita kuin elintarvikekelpoisia rasioita – muistaakseni olen joskus aikanaan tarkistanut, että ne soveltuvat myös mikroon. Vesipullona käytin vielä raskausaikana vanhaa limsapulloa, kunnes siihen alkoi tulla todella inhottava, kemikaalinen sivumaku. Silloin hankin juomapulloksi siihen tarkoitukseen valmistetun pullon, jonka ei pitäisi sisältää mitään myrkyllistä. Kun se alkaa vedellä viimeisiään, taidan hankkia tilalle lasisen tai teräksisen version.

Pyykkituvalla kemikaalikuormani on vähäinen: hankin vaatteet pääosin käytettynä, ja kun ostan uutena, suosin luomupuuvillaa ja Ökö-Texiä. Kaikki tekstiilit pestään ennen käyttöä. Meillä on jo vuosia käytetty hajusteetonta pyykinpesuainetta ja huuhteluaineena etikkaa, eikä hajusteellinen versio tulisi kuuloonkaantän herkän nenuni kanssa: käytettynä ostetuistakin vaatteista mun täytyy ensimmäisenä pestä pois entisen kodin hajusteet (vaikka pesisin ne kyllä muutenkin). Vain muutamat vaatteet Ukkonen pesee hajustetulla erikoispesuaineella. Mutta en mä tässäkään asiassa ihan puhdas pulmunen ole – teen usein heräteostoksia alerekillä, ja näidenkin vaatteiden kemikaalit huuhtoutuvat pesuveden mukana viemäriin. Minne ne päätyvät? Pystytäänkö ne poistamaan jätevesien käsittelyprosessissa, vai päätyvätkö ne uunilohen mukana lautaselleni?

Kyllähän tämä kemikaalihomma ajatuksia herättää. Annan itselleni seuraavan kemikaalihaasteen:

  1. Selvitän, mitä aineita minun ja vauvani käyttämä kosmetiikka sisältää. Vaihdan haitallisia tai turhia ainesosia sisältävät tuotteet turvallisempiin.
  2. Käyn muovirasiavarastot läpi ja poistan rasiat, jotka on tarkoitettu kertakäyttöiseksi tai joita ei ole valmistettu elintarvikekäyttöön. Poistan käytöstä myös naarmuuntuneet muoviset leikkuulaudat, kauhat ja muut ruoanvalmistusvälineet, joista voi liueta haitallisia aineita. Etsin  uusia tuotteita ostaessani vaihtoehtoja muovin tilalle.
  3. Tarkistan käyttämäni pyykinpesuaineen koostumuksen. Yritän hankkia vaatteet entistä enemmän käytettynä. Uusia tekstiilejä hankkiessani kiinnitän erityishuomiota tuotteen kemikaaleihin. Pesen edelleen kaikki uudet tekstiilit ennen käyttöönottoa.
Miltäs kuulostaa: voisiko näillä pienillä teoilla päästä lähemmäksi myrkytöntä arkea? Millaisia valintoja teillä on tehty haitallisten kemikaalien vähentämiseksi?  Ja hei, olisipa mahtavaa, jos saisin seuraa tähän projektiini – lisää YLE:n vinkkejä kemikaalitekoihin löydät täältä. Tule mukaan?

meiramiina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti