tiistai 25. syyskuuta 2018

Ruokailua vauvan tahtiin

Kun odotin vauvaa, valmennuksissa puhuttiin paljon lapsentahtisesta imetyksestä. Pääpiirteissään se tarkoittaa, että vauvalle tarjotaan rintaa vähän joka välissä, ja hän syö silloin kun haluaa, sen verran kuin haluaa. Enää ruokinta-aikaa ei katsota kellosta kuten äitejä menneinä vuosina ohjeistettiin. Olen ollut onnekas, sillä vauvan kasvusta tai maidon riittävyydestä ole tarvinnut olla huolissaan, ja kiinteät on voitu aloittaa vauvan tahtiin.

Kiinteiden ruokien maistelu suositellaan aloittamaan, kun vauva on 4–6 kk. Monet tuttavapiirini nelikuiset maistelivatkin soseita jo suuria määriä monta kertaa päivässä, mutta minusta tuntui, että meidän vauva ei ollut siihen valmis. Neuvolasta ohjeistettiin, ettei kiinteiden kanssa ole kiirettä, koska vauva kasvaa hyvin. Täysimetetty alle puolivuotias saa äidinmaidosta kaiken tarvitsemansa D-vitamiinia lukuunottamatta. Se annetaan tippoina.

Vähän vajaa viisikuisena pikkutyyppi alkoi seurata tarkasti aikuisten ruokailua ja tavoitella meidän eväitä. Silloin tuntui oikealta hetkeltä tarjota sosetta: aluksi muutamana päivänä perunaa, sitten porkkanaa. Sekaan laitettiin aluksi paljon äidinmaitoa. Sitten maisteltiin monenlaisia hedelmäsoseita, aina yhtä uutta makua kerrallaan. Hän maistoi pikkuisen lusikankärjellisen, näytti hyvin mietteliäältä, yleensä irvisti tai työnsi kielellään soseen ulos suusta. Kun tarjosimme lisää, hän pisti suunsa tiukasti kiinni tai käänsi päänsä pois. Emme tuputtaneet enempää. Loppuruokailun ajan hän maisteli hyvin tyytyväisenä lusikkaansa tai ruokalappuaan.

Meillä lapsentahtisuus jatkuu siis myös kiinteiden ruokien suhteen. Vauva syö vain sen, mitä haluaa. Hän on nyt 7 kuukautta, eikä syö vieläkään kiinteitä kuin kerran tai kaksi päivässä ja pikkiriikkisen kerrallaan. Ruokailu on eri makuihin tutustumista, ruoalla leikkimistä, lusikan käsittelyn opettelemista, yhteisiä hetkiä. Koska vauvan rautavarastot alkavat puolivuotiaalla huventua, ovat ruokalistalla nyt myös viljat ja liha. Olin vähän epävarma siitä, mitä ja miten paljon vauvan pitäisi syödä, jotta hän saa varmasti tarpeeksi rautaa, ja kysyin asiaa neuvolasta. Terveydenhoitaja kertoi, että vauva saa rautaa äidinmaidostakin: kun oma ruokavalioni on monipuolinen ja vauva saa säännöllisesti kaurapuuroa, ei minun tarvitse olla asiasta huolissani.


Meillä syödään niin lusikalla syötettynä kuin sormiruokaillen. Sormiruokailu on sitä, että lapsi syö itse: hänelle tarjotaan ruokia, joihin hän voi tarttua ja viedä suuhunsa. Sormiruokailijaksi katsotaan sellainenkin lapsi, joka osaa jo syödä itse lusikalla tai haarukalla. Sormiruokailun alkuperäinen englanninkielinen vastine on baby-led weaning eli vauvantahtinen vieroitus. Termi tuntuu hassulta – tarkoituksenani ei todellakaan ole vieroittaa lasta, vaan haluan imettää vielä pitkään. Pikemminkin ruokailemme sen verran, että vauva saa riittävästi ravinteita kasvaakseen hyvin, saamme viettää yhteistä ruokahetkeä ja vauva tutustuu erilaisiin ruokiin. Puhunkin mieluiten lapsen- tai vauvantahtisesta ruokailusta.


Kun yritin keksiä, mitä tarjoaisin vauvalle, mulla löi ihan tyhjää. Jos jollain muulla sattuu olemaan samoja ongelmia, niin tässäpä vähän vinkkejä! Meillä on kokeiltu mm. seuraavia makuja:

- keitetty peruna soseutettuna
- keitetty porkkana soseutettuna, höyrytetyt porkkanatikut
- keitetty bataatti soseutettuna, höyrytetyt bataattitikut
- banaani haarukalla mössöytettynä ja tikkuina (aiheutti mahavaivoja)
- oman pihan omenoista keitetty sokeroimaton omenasose (aiheutti röyhtäilyä ja mahavaivoja)
- kuivatuista luumuista keitettyä luumusosetta
- tuoreita luumuja kuorittuna ja haarukalla sörssättynä (vauvan lemppari)
- kaurapuuroa
- mustaviinimarjoja soseutettuna ja vedellä laimennettuna
- aprikoosia kuorittuna ja haarukalla sörssättynä
- kukkakaali höyrytettyinä paloina (oli vauvan mielestä erittäin epäilyttävää)
- kanaa keitettynä ja soseutettuna bataatin seassa (aiheutti normaalia enemmän kakomista)
- paistettu sika-nautajauheliha haarukalla pieneksi murustettuna perunasoseen seassa
- maissinaksut sellaisenaan (kestosuosikki)
- kaupan sokeroimattomia ja lisäaineettomia hedelmäsoseita: mangoa, päärynää, mansikkaa.

Juureksia kypsennän aina kerralla vähän isomman satsin, annan osan sormiruokana ja soseutan loput. Aluksi harrastin keittämistä, mutta sattuneesta syystä siirryin höyryttämiseen.


Soseen laitan silikonisiin jääpalamuotteihin (pitkällisen etsinnän jälkeen ne löytyivät Ikeasta) ja pakastan. Pakkasesta on sitten helppoa napata yksi palanen ja lämmittää mikrossa.


Käytännössä meidän ruokahetket menevät seuraavalla tavalla. Nostan vauvan syöttötuoliin ja laitan hänelle ruokalapun (vauva tunkee ruokalapun kulman suuhunsa ja hakkaa nyrkillä pöytää). Annan hänelle lusikan (jolla hän alkaa hakata pöytää) ja laitan ruoan mikroon (nostan lusikan lattialta). Annan vauvalle ehkä maissinaksun siksi aikaa, kun ruoka vähän jäähtyy (nostan lusikan ja/tai maissinaksun lattialta). Annan vauvalle sormiruokaa tai otan vähän sosetta lusikkaan ja kokeilen, haluaako vauva maistaa. Joskus hän avaa suunsa monta kertaa uudestaan kuin linnunpoika ja odottaa lisää, joskus päristelee ruoan pitkin pöytää, joskus sylkee ruoan ulos tai alkaa kakoa. Jos vauva ei avaa suutaan, en yritä syöttää enempää. Laitan usein sosetta tai puuroa valmiiksi lusikkaan ja annan vauvan tarttua siihen ja viedä itse suuhunsa (yleensä hän kääntää lusikan ensin ylösalaisin ja sitten väärinpäin). Vauva maistelee lusikkaa, taputtelee ruokaa pöytään, puristelee sitä nyrkissään, tiputtaa lusikan lattialle, tutkii ja maistelee ruokalappuaan. Jotain saattaa eksyä suuhunkin. Kun olemme valmiit, riisun vauvalta kaikki vaatteet ja heitän ne pyykkikoriin. Pesen vauvan kädet, naaman ja takaraivon. Luutuan pöydän, syöttötuolin ja lattian. Vaikka sotku on yleensä karmea, on vauvan iloa ihanaa seurata. Ruokailu on hänestä hirvittävän hauskaa, ja maistellessaan hän sanoo nautiskellen "mmmmmmmmm".

Sellaiset on meidän syömäpuuhat! Nyt olemme maistelleet myös valmispuuroa, siitä asiaa myöhemmin. Mites teillä ruokaillaan? Millaisia ruokia tykkäätte vauvoillenne tarjoilla, ja mitkä on olleet heidän lemppareitaan?

Lisätietoa:
Simppeli sormiruokakeittiö
Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille (THL)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti