Virkkaaminen on parasta. Varsinkin sellaistan pienten juttujen virkkaaminen, jotka tulee valmiiksi nopeasti ja jotka ei vaadi turhan paljon ajatustyötä. Pitihän mun vauvallekin jotain virkata silloin kun häntä vasta odottelimme. Syntyi kolme pientä elefanttia ja kaksi kilttiä mustekalaa. Ei ollut odottavan aika ihan niin pitkä, kun odotteli virkkaillen.
Virkatun norsun ohjeen löysin Käsintehtyä ja kaunista -blogista. En enää muista mistä löysin mustekalan ohjeen, mutta se löytyy varmasti netistä googlaamalla "turvalonkero" – se on suunniteltu alunperin keskosvauvoja ajatellen, jotta pienet kädet tarttuisivat hoitoletkujen sijaan lonkeroihin. Mustekala on pikkutyypin mielestä täysi hitti. Katse kohdistuu helposti kirkkaaseen väriin ja suuriin silmiin. Pieni käsi saa lonkeroista helposti kiinni ja ne tuntuvat mukavalta kutisevia ikeniä vasten.
Virkatun norsun ohjeen löysin Käsintehtyä ja kaunista -blogista. En enää muista mistä löysin mustekalan ohjeen, mutta se löytyy varmasti netistä googlaamalla "turvalonkero" – se on suunniteltu alunperin keskosvauvoja ajatellen, jotta pienet kädet tarttuisivat hoitoletkujen sijaan lonkeroihin. Mustekala on pikkutyypin mielestä täysi hitti. Katse kohdistuu helposti kirkkaaseen väriin ja suuriin silmiin. Pieni käsi saa lonkeroista helposti kiinni ja ne tuntuvat mukavalta kutisevia ikeniä vasten.
On siinä jotain tosi sykähdyttävää, kun vauva tarttuu ensi kertaa mun tekemään leluun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti