Pikku tiitiäisen ensimmäinen suuri juhla oli täynnä rakkautta, onnenkyyneleitä ja musiikkia. Lähipiiri soitti ja lauloi suoraan sydämistään, puheet olivat kauniita ja koskettavia. Palasin muistoissani synnytykseen ja siihen hetkeen, kun sain hänet ensimmäistä kertaa syliini.
Olen onnekas, sillä anoppini ja kälyni ilmoittivat huolehtivansa tarjoiluista. Minun ja Ukkosen kontolle jäi ohjelman organisointi ja juhlatilan koristelu ynnä muu säätäminen. Askarteluun meni aivan tolkuttoman paljon aikaa, sillä halusin lähettää kutsut postitse ja tehdä juhlaan käsiohjelman. Koristelin myös vieraskirjan kannen ja täytin pikkuihmisen vauvakirjaa vieraiden selailtavaksi. Siinähän sitä sitten vierähti ilta jos toinenkin. Juhla-askartelu oli mun ainoa harrastus vauva-arjen ensimmäisinä kuukausina – sen merkeissä otin joka ilta hetkisen omaa aikaa.
Kukat tilattiin toiveella "iloinen, raikas, unisex-värinen, mieluummin kukkaketohenkinen ja rönsyilevä kuin säntillinen" – ja juuri sellaiset kukat saimme! Kukkahuone Rönsyssä käytetään mieluusti luonnonmateriaaleja, mikä sopi meille paremmin kuin hyvin. Lisäksi pyysin kahvipöytiin irtokukkia. Kukkamaljakon virkaa toimittivat ystävältä saadut vanhat juomatehtaan pullot, joiden kaulaan kietaistiin juuttinarua. Pulloihin laitettiin valkoinen ja limenvärinen neilikka sekä joku heinämäinen kasvi, jonka nimeä en enää muista. Kahvipöytiin lainattiin ystäviltä valkoiset liinat (mallia Ikean lakana, vinkvink), ja päälle laitettiin pellavakaitaliinat.
Meidän pienen ihmeen suuri päivä oli niin täynnä tunteita, että herkistyn nytkin.
Tippa linssissä (taas),
meiramiina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti